Avoimen lähdekoodin hajautettu mesh-verkko, joka on suunniteltu toimimaan vähän virtaa kuluttavilla laitteilla.

Sivusto tarjoaa tukea ja tietoa meshtastic-harrastajille, eikä tällä ole mitään tekemistä virallisen projektin kanssa.

Antennin dBi ja maaston vaikutus Suomessa

Julkaisun alimpana olevat kuvat havainnollistavat antennien gainin (dBi) vaikutusta säteilykuvioon ja yhteyden toimivuuteen erilaisissa suomalaisissa ympäristöissä.

Antennin dBi-arvo ei lisää lähetystehoa, vaan kuvaa antennin suuntaavuutta suhteessa isotrooppiseen säteilijään.

Mitä dBi tarkoittaa teknisesti?

dBi = desibeliä suhteessa isotrooppiseen antenniin.

Kun dBi kasvaa:
  • Säteilyn energiatiheys kasvaa tietyssä suunnassa
  • Säteilykuvio litistyy pystysuunnassa
  • Horisontaalinen kantama kasvaa
  • Pystykulman keila kapenee
Gainin kasvu perustuu energian uudelleenjakoon, ei tehon lisäämiseen.
1. Metsä + mökki (1–3 dBi)
Miksi matala dBi toimii metsässä? Suomessa:
  • Tiheä metsä aiheuttaa absorptiota ja sirontaa
  • Korkeuserot muuttavat antennien suhteellista korkeutta
  • Fresnel-alue tukkeutuu helposti
Matala dBi:
  • Suurempi pystykulma
  • Parempi monitie-etenemisen sietokyky
  • Parempi toiminta tilanteessa, jossa nodejen korkeuserot vaihtelevat
Käytännössä:

Metsäverkossa matala gain antaa vakaamman linkin, vaikka maksimikantama lyhenee.

2. Masto + maaseutu (5–7 dBi)
Tämä on teknisesti paras kompromissi.
  • Riittävä horisontaalinen gain pitkään linkkiin
  • Pystykulma vielä riittävän leveä eri korkeuksille
  • Parempi linkkibudjetti ilman, että katveet kasvavat liikaa
Maaseudulla:
  • Avoin Fresnel-alue mahdollistaa pidemmät yhteydet
  • Mastokorkeus kompensoi maan kaarevuutta
  • Gainista saadaan todellinen hyöty

Yleisesti 5–7 dBi on optimaalinen Meshtastic-tukiasemaan Suomessa.

3. Kaupunki + kerrostalot (10–15 dBi)
Korkea dBi toimii vain, jos:
  • Antennien korkeudet ovat samassa tasossa
  • Näköyhteys on riittävä
  • Linkki on horisontaalinen
Ongelma:
  • Pystysuuntainen keilakulma on kapea
  • Katolta kadulle signaali voi mennä yli vastaanottimen
  • Rakennukset aiheuttavat varjostusta ja multipath-häiriötä

Kaupungissa liian suuri gain voi heikentää käytännön verkon toimivuutta, vaikka teoreettinen kantama kasvaa.

Suomen erityispiirteet
Suomen radioympäristö eroaa monista muista maista:
  • Metsäpeitto on suuri
  • Maasto on kumpuilevaa
  • Rakennuskanta vaihtelee matalasta kerrostaloihin
  • Avoimia tasankoja on rajallisesti
Tämä tarkoittaa, että:
  • Sama antenni ei ole optimaalinen kaikkialla.
Yhteyden toimivuus ja todellinen kantama

Todellinen kantama riippuu:

  • Lähetystehosta (EIRP)
  • Antennin gainista
  • Vastaanottimen herkkyydestä
  • Kaapelihäviöistä
  • Fresnel-alueen esteettömyydestä
  • Maaston absorptiosta
  • Kosteudesta ja kasvillisuudesta

Gainin lisääminen auttaa vain, jos:

  • Geometria on oikea
  • Korkeudet ovat sopivat
  • Pystykulma osuu vastaanottimeen
Milloin valita mikä antenni?
1–3 dBi
  • Metsäverkot
  • Liikkuvat nodet
  • Vaihtelevat korkeudet
  • Kaupunkiympäristö kadulta katolle
5–7 dBi
  • Mastot
  • Yleiskäyttö
  • Maaseutu
  • Tukiasemat
10–15 dBi
  • Katolta katolle
  • Pitkät horisontaaliset linkit
  • Avoin maasto
Yhteenveto harrastajalle

Gain ei ole “enemmän on parempi” -parametri, vaan sillä vaikutetaan siihen, mihin suuntaan antenni säteilee tehokkaimmin.

Metsässä:

Matala gain on usein vakaampi.

Mastossa:

Keskitason gain on tehokkain kompromissi.

Korkealla kaupungissa:

Suuri gain toimii vain, jos korkeustaso täsmää.